Joidenkin eri kalalajien pyydyskalastuksen erityispiirteitä

Eri kalalajeille toimivat erilaiset pyydykset, pyyntipaikat ja pyyntiajat. Esittelen niistä eräitä tällä sivulla. Yleisesti ottaen useimmat lajit ovat helpoiten pyydettävissä juuri niiden kutuaikana.

Ahven

Verkosta nostettuja ahvenia ja muutama särki.

Kutuaika

Ahvenen kutuaika on melko pitkä ja kestää huhtikuusta kesäkuuhun. Kutuaikana ahvenet ovat helposti pyydettävissä melko matalalla ja kasvillisuuden lähellä sijaitsevien kutualueiden liepeiltä.

Pyydykset

Tehokkaimpia tavallisen kotitarvekalastajan käyttämiä pyydyksiä ahvenen kalastuksessa ovat verkko ja katiska. Solmuväliltään verkko saa olla vähintäään 30 mm. Ahventa saadaan pienisilmäisilläkin verkoilla tehokkaasti, mutta hyvin fileointiin soveltuvia kaloja kannattaa tavoitella 33-50 mm verkoilla.

Pyyntipaikat

Parhaita ahvenpaikkoja ovat olleet kalastamissani vesistöissä kutuajan ulkopuolella lämpöisen veden aikaan kivikkopohjaiset rannat ja syvänteen reunat ja kutuaikana ruovikoiden laidat.

Hauki

Kuva hauesta.

Kutuaika

Hauki kutee huhtikuun ja kesäkuun välisenä aikana. Itse en juurikaan kalasta kutevia haukia.

Pyydykset

Varsinkin kookkaamman hauen kalastuksessa verkon langan paksuus saa olla luokkaa 0,20 mm tai sitten on syytä käyttää Ironsilk- tai 7f-monikuituliinalla varustettua kalaverkkoa. Kutuaikaan matalakin (1,2-1,5 m) verkko toimii hyvin hauen kalastuksessa. Myös luokkirysää kannattaa kokeilla kutevalle hauelle. Uistimella tapahtuva pyynti on osoittautunut useimmiten nopeimmaksi ja helpoimmaksi tavaksi pyytää ruokalana käytettävä hauki.

Pyyntipaikat

Parhaita kutuhauen pyyntialueita ovat matalat kutulahdet kutuaikaan. Myöhemmin kesällä ja talvella olen saanut haukea lähinnä kuhan ja ahvenen pyynnin yhteydessä sivusaaliina. Talvella olen tavoitellut kookkaita haukia menestyksekkäästi täkykoukulla, jossa on kolmihaarakoukku, peruke, painona pieni lusikkauistin ja syöttinä tuore särki.

Kuha

Verkosta saaliiksi saatuja kuhia.

Kutuaika

Kuha kutee toukokuun ja heinäkuun välisenä aikana. Kuulemani mukaan etenkin pohjassa sijaitsevia pesiään vartioivat koiraskuhat ovat silloin helposti pyydettävissä. Itse en kalasta kuhaa kutuaikaan, koska se voi olla tuhoisaa kuhakannan kehitykselle.

Pyydykset

Vaikka kuhaa pyydetään Suomessa etenkin Saaristomerellä paljon solmuväliltään 43-45 mm verkoilla, saadaan paras keskimääräinen vuotuinen saalis kiloina kuhakannasta yleensä silloin, kun käytössä on solmuväliltään 55-60 mm verkot. 45 cm alamitta on muutenkin yleistymässä eri osakaskunnissa ja sillä pyritään vahvistamaan kuhakantoja. Itse kalastan kuhaa etupäässä 55 mm verkoilla, joka on pienin sallittu solmuväli kuhan kalastuksessa niissä vesistöissä, joissa kalastelen. Korkeudesta on hyötyä kuhaverkkoa valittaessa. Ei ole lainkaan liioittelua käyttää jopa 5 m korkeata verkkoa, koska kuha viihtyy usein syvillä alueilla ja välivedessä. Kalanpaloilla syötitetty pitkäsiima on joskus pelottavan tehokas, mutta sen ongelmana on alamittaisten kuhien jääminen pyydykseen. Pitkäsiima ei ole yhtä valikoiva pyydys kuin verkko.

Pyyntipaikat

Parhaita omia kuhapaikkojani ovat olleet loppukesällä ja syksyllä syvänteisiin laskevat niemien kärjet, nopeasti syvenevät kivikkorannat ja selkävesien väliset salmet.

Kuore

Kutuaika

Ehkä tunnetuin kuoreen pyyntisesonki osuu keväiseen kutuaikaan, jolloin kudulle virtoihin nousevia kuoreita saadaan pyydettyä joistain vesistöistä haavilla lippoamalla. Se ei kuitenkaan onnistu kaikkialla. Parhaimmillaan lippoamissesongissa voi olla kansanjuhlan tuntua, jos virtaveden rannoille pakkautuu useita kalastajia samaan aikaan.

Talvinen pyynti jään alta merellä

Ei välttämättä uskoisi, että kuoretta voi pyytää menestyksekkäästi jään alta myös kevättalvella. Puuhaan tarvitaan esimerkiksi solmuväliltään 12-19 mms silakka tai muikkuverkko, joka lasketaan pohjaan vaikkapa merellä olevaan salmeen, jossa kuoreita tiedetään liikkuvan. Saalista voi kertyä hyvästä paikasta vuorokaudessa jopa 10 l sangollinen kerrallaan. Maultaan talviaikaan pyydetyt kuoreet ovat muikun veroisia. Työläin vaihe tässä kalastuksessa ei suinkaan ole pyydyksen kokeminen, vaan kalojen irroittelu verkosta ja käsittely ruuaksi.

Lahna

Talviverkosta sivusaaliina tullut pieni lahna.

Kutuaika

Lahnan kutuaika on toukokuun ja heinäkuun välillä. Yleensä kutuaika ajoittuu tuomen kukinnan yhteyteen.

Pyydykset

Lahnan pyynnissä käytettävän verkon solmuvälin ei ole pakko olla 70 ja 110 mm väliltä, mutta saaliiksi saatavien lahnojen käyttökelpoisuus ruokakalana paranee, kun niiden koko on yli 1 kg. Itse kalastan lahnaa pääsääntöisesti 70 ja 80 mm tavallisilla ja riimutetuilla verkoilla, koska niillä pyydettyjä kaloja suuremmat eivät tahdo enää mahtua kunnolla savustuspönttöön. Kokeilemisen arvoinen pyydys lahnalle on myös luokkirysä.

Pyyntipaikat

Parhaita lahnasaaliita olen saanut kutulahtien edustoilta, matalista kutulahdista ja myös kutulahtien edustalla olevasta syvästä vedestä vähän ennen kudun alkua. Keskikesällä etenkin pieniä lahnoja tulee sivusaaliina muita lajeja tavoitellessa.

Siika merellä

Keväinen pyynti sorapohjilta ja virtasalmista

Keväinen siian onginta on eteläisillä ja lounaisilla merialueilla hyvin suosittua nykysin. Se onnistuu virvelillä, jonka siimaan on pujotettu liukupaino, stoppari, koukku ja koukkuun mato. Yhdistelmä lingotaan yleensä 10-30 m päähän rannasta. Usein käytetään yhden vavan sijasta useita.

Keväisin merialueiden matalille rannoille ja salmiin kerääntyvää siikaa voidaan pyytää tehokkaasti myös pitkällä siimalla, joka voidaan valmistaa esimerkiksi 30-60 m pitkästä verkon alapaulasta. Tapsit voidaan valmistaa 0.20-0.28 mm paksusta monofiilisiimasta ja ne voidaan kiinnittää viehelukon kanssa verkon alapaulaan siten, että viehelukon lenkki viedään alapaulan punoksen läpi. Saaliiksi kertyvien kalojen kokoon voidaan vaikuttaa jonkin verran koukkukokoa muuttamalla.