Talvista koukkupyyntiä voidaan harjoittaa yksinkertaisilla välineillä. Tarvitaan vain paksuhkoa pauloituslankaa, siimaluokki, peruke, paino, syöttikaloja ja haarukan mallinen keppi. Tuurasta on myös apua, mutta leveällä kairallakin voi pärjätä. Monet käyttävät iskukoukkua kolmihaarakoukun sijasta, mutta kokemus on osoittanut, että tavallinen kolmihaarakoukkukin pyytää riittävän tehokkaasti isoa haukea. Siimaa kannattaa kehiä luokille sen verran, että koukkuun jäänyt hauki voi uida pohjaan rauhottumaan. Keppiin kiinnitetty täkykoukku voidaan kokea joko siten, että kepin viereen tehdään uusi avanto, josta siimaluokki koukkuineen koukataan esille tai sitten siten, että koko kiinnityskeppi hakataan irti jäästä aina kokemisen yhteydessä, mikä on työläämpi vaihtoehto. Syötteinä käytettävät särjet kiinnitetään yhteen kolmihaarakoukun haaroista selkäevän takaa. Näin varmistetaan, että syötti pysyy oikeassa asennossa. Painona haukikoukun yläpuolella voidaan myös käyttää pienikokoista lusikkauistinta, mikä toimii välkehtiessään lisähoukuttimena.
Ohessa on kaavamainen kuva täkykoukun virityksestä jäälle. Yleensä siimaluokilta lähtevää siimaa kannattaa laskea vähintään metrin verran.
Haukea voidaan pyytää koukulla kesäaikaan esimerkiksi seuraavanlaisesti: laitetaan tukeva 2-3 m pitkä seiväs pehmeään pohjaan hieman viistoon pystyyn ja kiinnitetään siihen koukulla, painolla ja perukkeella varustettu siimaluokki. Koukun yhteen haaraan kiinnitetään syöttikalaksi 10-25 cm pitkä särki. Hyviä pyyntipaikkoja keväällä ja alkukesästä ovat kutulahtien läheisyydessä sijaitsevat kaislikoiden ja järviruovikoiden reunat. Paras sesonki koittaa vähän hauen kutuajan mentyä ohitse. Kolmihaarakoukun tilalla voidaan käyttää myös iskukoukkua.
Ohessa on kaavamainen kuva täkykoukun virityksestä.